Puutarhakirjallisuuden ja –kulttuurin ilta 09.03.2016

IMG_4984  IMG_5015

Kuluva vuosi on samalla nyt viidettä kertaa järjestettävä valtakunnallinen Vihervuosi
monine tapahtumineen. Teemanaan on Minun maisemani maalla ja kaupungissa.
Maaperästä kuitenkin kaikki alkaa ja siitä on syytä puhua kaikkina vuosina.
WSOY/Tammen auditorioon Helsinkiin Korkeavuorenkadulle kokoonnuttiin jo hyvin
monetta kertaa haistelemaan mm. puutarhakirjallisuuden uusia tuulia ja saamaan
lisäpuhtia omille viherpuuhille. Puutarhanaiset ry:n puheenjohtaja Leena Luoto
toivotti runsaan osanottajajoukon tervetulleeksi sanankuuloon. Ensin
kustannustoimittajat Kaisa Kauppila ja Paula Zitting esittelivät kevään uusia kirjoja.

IMG_4991 IMG_4988

Sitten pääsivät illan puhujavieraat vauhtiin. Tietoa tuli tiivis ja informatiivinen
paketti, josta pääkohtia liitteenä tämän kirjoituksen ohessa.
Helsingin yliopiston maa- ja ympäristökemian professori Helinä Hartikainen
muistutti meitä, että maaperä on kaiken hyvän kasvun perusta. Elintarvikeketjun
tulisi alkaa maaperästä ja myös päätyä siihen. Maaperä on olennainen
kiertotalouden ratas. Elintarvikkeiden mukana maasta poistuneista ravinteista vain
osa enää palautuu kasvupaikalle. Siis yritetään mahdollisuuksien mukaan aina
kompostoida ja kierrättää. Saimme kuulla myös, että änkyrimato on Suomen tärkein
eläin, koska se pitää hyvää huolta maaperästä. Matojen toiminta on olennaisen
tärkeää, koska muuten mikrobiologinen työttömyys viljelymaalla rappeuttaa maan
ja pysäyttää luonnon humustehtaan. Professori Hartikaiselle aivan satoi kysymyksiä
esitelmän jälkeen, mm. viljelymaan ideaalista ph:sta. Se on 5.8-6.8.

IMG_4993 IMG_4992

Toimittaja, puutarhakirjailija Heidi Haapalahti on sitä mieltä, että aivan liian harvoin
puhutaan kasvisten mausta. Hän ja valokuvaaja, puutarhakirjailija Teija Tuisku ovat
julkaisseet kirjan Makutarhuri – kuinka kasvattaa maukasta syötävää. Oman maan
kasvisten ulkonäöllä ei pitäisi olla niin väliä, kunhan makua löytyy. Valtaosa mausta
on tuoksua. Suuntuntuma on tärkeä. Myös ääni vaikuttaa makuun, esimerkiksi
salaatin rouske. Mitä vähemmän vihanneksia ja yrttejä joutuu kastelemaan, sitä
voimakkaamman maun ne kehittävät. Kohtuullinen kastelu on hyväksi. Alhainen
kasvulämpötila lisää sokereita juureksiin. Kotipuutarhaan kannattaa kirjailija
Haapalahden mukaan valita nimenomaan tunnettuja herkkulajikkeita, joita löytyy
niin vanhoista tunnetuista puutarhalajikkeista kuin maatiaislajikkeistakin. Tosin
historiallisuus ei aina ole maun tae. Kokeilemalla löytyy. Oman maan kasviksiin
suhtautuu tietysti tunteikkaammin kuin vaikka kaupasta ostettuihin. Omat maistuvat
kaikkein parhaimmilta, kun niiden eteen on vaivaakin joutunut näkemään.

IMG_5001 IMG_5007

Illan päätteeksi päädyimme Mehiläisten maailmaan. Mehiläistarhuri,
ympäristötieteilijä Tero H. Savolainen kannusti kaikkia ryhtymään
mehiläistarhureiksi. Mehiläisten hoito-oppaan kirjoittajana ja tarhurina hänellä on
alasta jo vuosien kokemus Mikkelin seudulla. Mehiläistarhuri Savolaisen mielestä
tietysti omien mehiläisten tuotokset maistuvat kaikkein hunajaisimmilta. Hunaja on
hyvää ja terveellistä. Mehiläispesistä saadaan mm. siitepölyä ja kuningattaren
ruokamehua. Mehiläisten tuotteita käytetään myös lääkkeisiin ja kosmetiikkaan.
Puutarhaharrastajatkin voivat auttaa mehiläisten menestymistä Suomen luonnossa
kylvämällä tai istuttamalla mehiläisten suosimia kukkia ja kokoamalla talvikautta
varten pölyttäjähotelleja pihalleen. Lisäksi, joka ryhtyy mehiläistarhuriksi, saa aivan
uudenlaista tekemistä vapaa-ajalleen!

IMG_5011 IMG_5008

Innostavaa ja hedelmällistä uuden puutarhakauden alkua 2016!

Sirpa Nykyri

Kuvat Leena Luoto

Linkit Illan aineistoihin:

MEHILÄISTEN MAAILMA

Maaperä – hyvän kasvun perusta 9.3.2016

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *