Avainsana-arkisto: kuuilta

Täydenkuun ilta 24.10.2018 Pikku Huopalahden Asukastalolla

Puutarhanaisten kansatieteellinen ilta

Puutarhanaisten kansatieteellisen illan aikana täydenkuun hetki koitti kalenterin mukaan klo 19.45. Päivän mittaan pilvisyys oli vaihdellut ja hieman jännitti saammeko nähdä planeettamme tuiki tarpeellisen ja komean seuralaisen illalla täydessä loistossaan.

lehdykkä asukastalossa

Wanhan ajan Kuukalenterin tekijä Anne Pöyhönen saapui näin syyspimeillä, juhlistaaksemme kekriajan alkua,  kertomaan Puutarhanaisille, mitä vaikutuksia Kuulla on kansanperinteessä havaittu olevan luontoon ja ihmisen koko elämään. Totta vai tarua? Jokainen voi ihan itse jatkossa Annen vinkkien myötä kokeilla. Kahvi, tee ja syksyinen naposteltava maistui täydelle tuvalliselle kiinnostuneita kuulijoita, kun asetuimme seuraamaan luennoitsijamme esitystä.

tarjoilut

Anne Pöyhönen on perheensä kauppapuutarhan myötä ollut puutarhaihminen jo   lapsuudestaan lähtien. Kun muilla pihoilla oli lapsilla leikkimökit, Annella oli kotipuolessa Raumalla oma pieni kasvihuone. Työskennellessään teknologia-alalla ulkomailla yli viidentoista vuoden ajan hänellä oli samalla tilaisuus tutustua viljely- ja puutarhatapoihin ja -perinteisiin Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Keski-Euroopassa, joissa Anne Pöyhösen mukaan ei ole epätavallista, varsinkaan kotipuutarhoissa, ottaa oppia vanhoista menetelmistä.

Ihan ensin alkuun luennoitsijamme antoi muutaman ajankohtaisen neuvon. Moni tekee syysajalle ja jouluun erilaisia koristekransseja. Jos hankkii ainekset luonnosta, ne kannattaa kerätä kasvavan/nousevan kuun eli yläkuun aikana. Materiaali säilyy silloin pitkään tuoreena. Samasta syystä joulukuusi kannattaa kaataa kasvavan kuun aikoihin. Tänä vuonna 2018 tuo aika on 18.12. ja muutama päivä ennen sitä. Myös leipomiseen on yläkuun aika otollinen, taikinat nousevat hyvin. Siivouksille ja pyykinpesulle otollisin aika puolestaan on vähenevän/laskevan kuun eli alakuun aikana, jolloin lian pitäisi lähteä helpommin ja vähemmillä aineilla.

kirja

Luonnontieteen puolella Kuun vaikutuksista kotiplaneettamme elämän olosuhteisiin on jo paljon tutkittua tietoa. Kuu mm. aiheuttaa, erityisesti suurten merien äärellä, voimakkaat vuorovesien vaihtelut, jotka taas osaltaan vaikuttavat tärkeiden alkuaineiden kiertoon. Kuu vakauttaa maapallon pyörimistä sekä akselin asentoa ja kallistelua. Näin vuodenajat säilyvät ”normaaleina” eivätkä maan elämälle vaarallisella tavalla heittelehdi täysin arvaamattomasti.

Kun ihmiskunta keksi kalenterien idean, niin Kuun liikkeiden mukaan ryhdyttiin päiviä laskemaan. Kuukalenterissa kuukausi alkaa aina uudenkuun aikaan. Vuotuisjuhlien ajatkin määräytyivät Kuun kierron mukaan. Eri kulttuureissa on ollut myös kuu-aurinkokalentereita sekä aurinkokalentereita. Nykyinen länsimainen gregoriaaninen kalenterimme on aurinkokalenteri, jossa perusyksikkönä on Maan Auringon ympäri tekemä kierros.

Entä miten Kuu sitten vaikutti tavallisten ihmisten elämässä? Vanha kansa on Suomessakin vuosisatojen mittaan seurannut Kuun vaiheita visusti ja soveltanut tietoja viljelytöihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanperinnearkistosta löytyy mm. paljon asiaan liittyviä sanontoja ja sananlaskuja, kuten ”hetkellänsä heinänteko, ajallansa aidanpano”. Anne Pöyhönen aikookin tuoda näitä sananlaskuja tarkemmin esille seuraavassa vielä työn alla olevassa kirjassaan.

Luennoitsijamme toi mukanaan meille pinon tämän vuoden 2018 Wanhan ajan Kuukalentereita, joista saatoimme hänen opastuksellaan tutkia kalenterimerkkejä ja otollisia aikamääriä eri askareille. Kasvava kuu eli yläkuu vaikuttaa ylöspäin ja vähenevä kuu eli alakuu vaikuttaa alaspäin. Esimerkiksi yrttien siemenet kylvetään ja pistokkaat istutetaan yläkuulla, mutta porkkanan siemenet kylvetään alakuulla. Perunat pannaan maahan alakuulla, mutta nostetaan ylös yläkuulla. Kitkentä ja vesakonraivaus ovat oivallisia toimia alakuulla, sillä silloin Anne Pöyhösen mukaan rikat ja muut pysyvät poissa kauemman aikaa.

kalenteri

Yläkuun aikaan (=tuoreaika) poimitut leikkokukat säilyvät maljakossa paremmin kuin alakuulla (=kuiva aika)  poimitut. Myös kevättalvisella yläkuulla lehteen ja kukkaan hyödetyt puiden ja pensaiden oksat onnistuvat paremmin kuin alakuulla sisään tuodut oksat. Kesällä vihdan teko kannattaa myös ajoittaa yläkuulle, erityisesti 6-8 päivää jälkeen uudenkuun, niin vihta säilyy lehtevänä ja tuoreena pitkään. Puiden kaato puolestaan on edullista tehdä alakuulla. Kuivuvat silloin hyvin. Kellarin, kiveyksien ja aitojen teko ovat myös alakuun askareita.

Vanhoissa kuukalentereissa on myös eläinradan merkkejä, Oinas, Härkä jne. Suomalaisissa almanakoissa oli vielä 1850-luvulle asti joka päivälle eläinradan merkki, millä osoitettiin Kuun korkeutta taivaalla kyseisenä päivänä. Merkit myös kuvaavat ihmisen kehon osaa, joka on tuona päivänä herkimmillään: Oinas=pää, Härkä=kaula jne. Suomalaisissa almanakoissa korvattiin sittemmin eläinradan merkit asteluvuilla kuvaamaan Kuun korkeutta taivaalla.

Täydenkuun ilta sujui joutuisasti ja Anne Pöyhönen sai vastata moniin hauskoihin kysymyksiin, kuten onko kuulla vaikutusta jopa puolison valintaan. Tästä asiasta ei tainnut aivan selvää tulla. Kalenteri- ja kirjaostosten jälkeen oli aika kiittää luennoitsijaa erittäin mielenkiintoisesta illasta ja suunnistaa kotikulmille. Upea lokakuun täysikuu loisti kirkkaalta taivaalta!

kuu

Sirpa Nykyri