Me Puutarhanaisissa emme kyllä arvanneet, minkä hyrskynmyrskyn keskellä päättelisimme kautta 2017. Hyvissä ajoin, helmikuussa, varasimme ravintolakabinetin Suomi 100 –illallistamme varten. Tiesimme toki, että varsinaisena itsenäisyyspäivänä kaupunki tulisi olemaan ohjelmaa täynnä, mutta että valtakunnan virallinen itsenäisyysjuhlinta käynnistetäänkin jo päivää aikaisemmin eli 05.12. klo 18 Senaatintorilla! Samalla kellonlyömällä Puutarhanaiset ry oli virittelemässä 68. puutarhakautensa päättäjäisiä.
Tällä kerralla juhlittiin Ravintola Bellevuessä Katajanokalla teemalla Suomi 100. Tarvittiin hurttia huumoria osallistujilta, että itse kukin pääsi perille Rahapajankadulle. Lumiräntää pyrytti taivaan täydeltä. Tuntui, että koko kaupunki oli liikkeellä. Poliisit ohjasivat tiukasti autoliikennettä ruuhkaisilla kaduilla. Katajanokka oli Senaatintorin ja Kauppatorin juhlallisuuksien takia liikennemotissa: raitiovaunut eivät kulkeneet ja henkilöautot piti jättää kauas Kruununhakaan. Reippaasti vain patikoimaan! Yllättävän moni ennätti ihan ajoissa illallispaikallemme. Bellevuen ystävällinen henkilökunta toivotti meidät hymyillen tervetulleiksi. Lopulta pääsimme sitten nostamaan juhlamaljan satavuotiaalle Suomelle – meidän Puutarhamaallemme!
Juhlaillalliseen huipentui yhdistyksemme PuutarhaSuomi 100 –teemavuosi. Perehdyimme maaliskuussa Allergiatalolla Helsingissä pusu100 –seminaarissamme erityisesti suomalaiseen itsenäisyyden ajan puutarhahistoriaan, tyylien ja ohjeistusten muutoksiin, kotipuutarhaviljelyn tärkeyteen kriisiaikoina sekä laajemminkin puutarha-alan kehitykseen. Seminaarimme oli osa virallista Suomi Finland 100 –ohjelmakokonaisuutta.
Kaksipäiväisessä näyttelyssä esittäytyi niin puutarhayhdistyksiä kuin viheralan liikeyrityksiäkin. Yleisökilpailuissa sai äänestää mm. kauneinta morsiuskimppua, jotka olivat floristiikan opiskelijoiden sitomia ja mallia oli niihin otettu Suomen itsenäisyyden ajan eri vuosikymmeniltä. Nähtävillä oli runsaasti arkistofilmejä Ylen elävästä arkistosta. Seminaariluennoitsijat valoivat uskoa kuulijoihin, että kotipuutarhasta voi nauttia ilman huolia ja että Suomessa on puutarha-alalla tulevaisuutta. Pusu100 –projektiamme varten avattiin omat kotisivut, joita päivitetään edelleen. Sieltä löytyy paljon mainiota puutarhahistoriallista materiaalia, jota voi käydä kurkistamassa. Muutenkin teemamme sai hyvin näkyvyyttä. Puheenjohtaja Leena Luoto oli useaan otteeseen vuoden aikana Yleisradion haastattelussa puutarha-asioista. Myös Helsingin Sanomat julkaisi kokosivun kirjoituksen seminaarimme pohjalta. PuutarhaSuomi 100 -seminaarista ilmestyi myös juhlajulkaisu.
Ravintola Bellevue vietti päivää ennen juhlaillallistamme omaa 100-vuotispäiväänsä. Virosta Suomeen 1900-luvun alkupuolella muuttanut Grigori Pauloff perusti suomalaisen vaimonsa Huldan kanssa ensin kahvilan, josta tuli pian venäläinen ravintola Bellevue, ”kaunis näkymä, maisema”. Ravintola on sijainnut Rahapajankadulla Katajanokalla perustamisestaan lähtien. Se on Suomen kauimmin yhtäjaksoisesti toiminut venäläinen ravintola. Bellevue on ollut monien Suomen historiaan vaikuttaneiden henkilöiden suosikkipaikkoja. Marsalkka Mannerheimilla oli luonnollisesti oma kantapöytänsä. Pienemmässä kabinetissa on myös sivusisäänkäynti. Asiakas on saattanut haluta tulla ravintolaan yleistä huomiota herättämättä. Huhutaan myös kieltolain aikaisesta salakäytävästä ravintolalta rantaan laivasatamaan. Pauloffit muuttivat nimensä Pauloksi. Aikanaan perheen varoilla perustettiin säätiö, joka ylläpitää mm. Paulon sellokilpailua. Bellevue on nykyisin edelleen Helsingin ravintolamaailman Grand Ladyn Ragni Rissasen omistuksessa.
Alkumaljan jälkeen illallisemme jatkui blintzikeillä eli pikkublineillä muikunmädin, punasipulin ja smetanan kera tai vaihtoehtoisesti sienisalaatin kanssa. Pääruokana tarjoiltiin paahdettua nieriää. Puheenporinasta päätellen puutarhanaisilla oli taas paljon asioita keskenään päivitettävinä. Sitten oli vuorossa perinteinen tietovisa. Tällä kertaa kysymykset liittyivät PuutarhaSuomi 100 –projektiimme. Kilpailun oli laatinut Tina Wessman. Kysymyksiä oli 15 ja joukossa kolme hieman hankalampaa bonuskysymystä. Jos oli tutkinut pusu100 –sivustoa, niin sieltä saattoi löytää hyviä vastauksia. Puheenjohtaja oli ymmärrettävästi jäävi vastaamaan tähän visaan. Kukaan osallistujista ei saavuttanut täyttä pistemäärää. Parhaaseen pottiin eli 11 pisteeseen yltivät Tuula Brusila ja Marja-Liisa Ranta. Siirtolapuutarhaliitto, joka oli yksi keväisen seminaarin vankoista osallistujista, sponsoroi tietovisaamme lahjoittamalla kaikille vastaajille ”valokynän” eli vihreän kuulakärkikynän, jonka toisessa päässä on pieni lamppu. Kynä sai suuren suosion! Lisäksi jaossa oli Suomi100 suklaata. (Klikkaamalla alla olevaa testin kuvaa näet kysymykset. Vastaukset voi katsoa täältä. Äläpäs kurkistele!)
Sitten päästiin jälkiruokaan: karpalokiisseliä, vaniljajäätelöä ja kahvia. Todella maistuvaa! Keskusteluissa oli loppuyhteenvetojen aika. Leena Luoto valotti hieman jo ensi vuoden tapahtumia. Kiitosten ja hyvän juhla-ajan toivotusten jälkeen sekä vahvasti ravittuina saatoimme poistua muun sankan juhlaväen joukkoon sinivalkoisena hohtavaan Helsingin yöhön. Lumipyry sakeni entisestään, sata Suomen lippua liehui tangoissa Kauppatorilla.
Sirpa Nykyri