Kirjoittajan arkistot: admin

Puutarhanaisten kirjailta Maahenki-kustantamossa 7.2.2019

maahenki

Kun kirja on kaunis ja sisältää vielä painavan virkistävää asiaa, mikä sen parempaa!  Maahenki-kustantamoon Helsingin Eerikinkadulle oli kokoontunut reilut parikymmentä Puutarhanaista upeiden kirjojen ääreen aloittelemaan uutta viherkautta. Kahvittelujen ohessa kustantamon edustajat toimitusjohtaja Johanna Korhonen ja markkinointipäällikkö Ulla Sarviala toivottivat ensin kaikki lämpimästi tervetulleiksi Maahenkeen. Sitten mentiin puutarha-asiaan.

esittelyä

rikukajander vanhattututhankalatvieraat

Puutarhanhoito on Suomen suosituimpia harrastuksia, vahvisti illan luennoitsija ympäristöbiologi Riku Cajander Puutarhanaisille. Riku Cajanderilta ilmestyi vuonna 2018 Maahengen kustantamana kirja ”Vanhat tutut ja hankalat vieraat”.  Suomen luonnon tulokaskasveista ja vieraslajeista puhuttiin illassa Riku Cajanderin johdolla sekä myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta puutarhanhoitoon.

Kotipuutarhurin kannattaa kirjoittaa muistilistalleen muutama tärkeä asia. Kasvivalinnoilla voi vaikuttaa siihen, että puutarhassa viihtyvät ihmisten ohella myös linnut ja hyönteiset. Maatiaiskasvit – niin muinaistulokkaat kuin vähän nuoremmatkin – ovat ilmastoomme ja maaperäämme tottuneina varma valinta. Muinaistulokkaiden ja muiden välisenä rajana pidetään noin 500 vuotta. Päivänkakkara, ruiskaunokki, kamomilla, suopayrtti, terttuselja ja rohtoraunioyrtti ovat hyviä. Jättipalsami, monet tatarit ja jättiputki, joita on Suomessa aiemmin istutettu puutarhakasveiksi, ovat jo liikaakin paikoitellen levinneitä. Jos tuodaan ulkomailta kasveja, niillä ei välttämättä ole menestymisen mahdollisuuksia meillä. Ne voivat tuoda myös tullessaan kasvitauteja, joihin käytetään myrkkyjä. Glyfosaatti on vieläkin maailmalla liian yleinen ”kasvinsuojeluaine”, jonka takia mm. mehiläiset ovat paikoitellen suuressa ahdingossa.

Riku Cajander ei puutarhoissa ja puistoissa suosisi ”viheraavikoita” eli pelkkiä nurmikoita ilman mitään kukkakasveja. Polttomoottoriruohonleikkurit eivät ole ilmastoystävällisiä. Orgaanista lannoitusta kannattaa kokeilla: kalkki, kanankakka, typpikasvit, kuten apilat ja hunajakukka sekä luonnonkasvit hiirenvirna ja niittynätkelmä ovat hyviä. Kasvuturpeen käyttöä saisi Cajanderin mukaan vähentää, sillä sitä on luonnossa rajallisesti. Sadevettä on edullista kerätä kasteluvesiksi kotipuutarhalle.

Viime aikoina on paljon puhuttu myös puutarhan ”perhosbaareista”. Yöperhosia ajatellen kannattaa istuttaa ja kylvää vaaleita kukkia. Yöperhoset eivät näe kirkkaita värejä.  Perhosten toukille pitää olla myös ruokaa, kuten nokkosia, ohdakkeita, siankärsämöä sekä monia muita rikkakasveja. Riku Cajander kannustaa kaikkia myös ”kasvinmetsästykseen”. Esimerkiksi peltojen ja ketojen liepeiltä voi kerätä siemeniä ja kylvää niitä puutarhaan. Taimia voi siirtää ja myös kasvattaa itse pikkutaimia. Ja lapset kannattaa jo pienestä pitäen ottaa mukaan puutarhaan, niin puutarhainnostus saattaa siirtyä jouhevasti sukupolvelta seuraavalle.

maahengentilat yleisöä

Puutarhasta muihin asioihin: Maahenki-kustantamo on luontoon, taiteisiin ja kädentaitoihin liittyvien laatukirjojen kustantamo. Illan jälkimmäisellä puoliskolla Johanna Korhonen ja Ulla Sarviala esittelivät Maahengen monipuolista tuotantoa. Mielenkiintoista on, että mm. Japanissa ja Kiinassa on suurta kiinnostusta revontuliin. Jorma Luhdan ja Seija Paasosen kirja ”Revontulet” onkin käännetty sekä kiinaksi että japaniksi. Japanissa on ollut myös innostusta himmeleihin. Eija Kosken kirja ”Himmeli” on  käännetty japaniksi.  Kirjan tekijä on pitänyt himmelintekokursseja sekä Suomessa että Japanissa. Johanna Korhonen kertoi Kosken havainneen, kuinka erilainen on suomalaisten ja japanilaisten suhtautuminen tähän askareeseen. Suomalaiset haluavat aina saada himmelin mahdollisimman nopeasti valmiiksi. Japanilaiset taas asettelevat tykötarpeet ensin tarkasti paikoilleen ja sitten aloittavat huolellisen ja rauhallisen kokoamisen. Kiirettä ei ole. Suomessa myös aina kysytään, miten nopeasti jonkun himmelin saa koottua ja ansaitseeko himmelin tekemisellä rahaa?  Japanissa sellaista ei kysytä koskaan. Ulla Sarviala kertoi, että kun Eija Koski oli mennyt Japaniin pitämään ensimmäistä himmelikurssiaan olivat oppilaat hankkineet kaikki samanlaiset t-paidat, joiden rintamuksessa luki Himmeli. Himmeli on nyt japaniksikin himmeli.

maahengenkirjoja kysy essilta

kirjat2 neukkaripöytä

Näiden hauskojen anekdoottien jälkeen alkoi innokas kirjojen tutkiminen ja moni poistui kotimatkalle kirjakassin kanssa.

kirjaostoksia

Sirpa Nykyri